Perintöoikeus - eli kenellä on oikeus perintöön

Peukalosääntö on, että perintöoikeus on vainajan kuolinhetkellä lähimmillä elossa olevilla sukulaisilla. Perintöoikeus selvitetään perunkirjoituksen aikana ja perilliset kirjataan perukirjaan.

Perintöoikeudesta puhuttaessa sukulaiset on jaettu kolmeen parenteeliin (tai ”tasoon”) sen mukaisesti, miten läheisestä sukulaisesta on kyse:

1. 1. parenteeli: lapset, lasten lapset ja lasten lasten lapset
2. 2. parenteeli: isä, äiti ja sisarukset
3. 3. parenteeli: isovanhemmat ja heidän lapset

Tasot ovat toisensa poissulkevia. Eli esimerkiksi jos perillinen löytyy tasolta 1, ei perintöoikeus enää kosketa seuraavia tasoja.

Ensimmäisenä perivät lapset

Ensimmäisen tason muodostavat vainajan lapset, lasten lapset ja lasten lasten lapset. Jos vainajan kuolinhetkellä yksikin vainajan lapsista, lasten lapsista tai lasten lasten lapsista on elossa, elossa olevat lapset perivät vainajan.

Tämän lisäksi vainajan syntymätön lapsi on perillinen, jos lapsi syntyy elävänä.

Toisena perivät vanhemmat ja sisarukset

Toisen tason muodostavat vainajan isä, äiti ja vainajan sisarukset. Perillisiä etsitään toiselta tasolta vasta siinä vaiheessa, jos ensimmäisellä tasolla ei ole ketään elossa.

Jos toinen vainajan vanhemmista on jo kuollut, kuolleen vanhemman osuus jaetaan tasan vainajan sisaruksien kesken. Sisarusten sijaan voivat tulla sisarusten lapset ja lasten lapset.

Kolmanneksi perivät isovanhemmat, sedät ja tädit

Kolmannen tason muodostavat vainajan isovanhemmat, sedät ja tädit. Kolmannelta tasolta etsitään perillisiä siinä vaiheessa, jos ensimmäisellä tai toisella tasolla ei ole ketään elossa.

Kahdesta ensimmäisestä tasosta poiketen kolmannen tason sijaisperimisoikeus ei ole rajaton. Toisin sanoen vainajan serkut eivät enää peri ilman erillistä testamenttia. Sinänsä tämä eroaa aikaisemmilta tasoilta, koska sieltä voidaan etsiä lapsia ”rajattomasti”.