Kuolinpesän osakkaat: Selvitä, ketkä perivät
Kuolinpesän osakkaita voivat olla vainajan perilliset, yleistestamentin saaja, mahdollinen aviopuoliso, toissijaiset perilliset sekä valtio. Kuolinpesän osakkaita eivät kuitenkaan ole avopuoliso, velkojat tai erityistestamenttien saajat.
Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?
Suomen laki määrää ketkä ovat kuolinpesän osakkaat.
Kuolinpesän osakkaita voivat olla vainajan kuolinpäivänä elossa olleet:
- vainajan lakimääräiset perilliset
- leski
- yleistestamentin saajat
- toissijaiset perilliset
- valtio
Perintö jaetaan kuolinpesän osakkaille.
HUOM! Avopuoliso on kuolinpesän osakas ainoastaan silloin, jos hän on yleistestamentinsaaja. Lähtökohtaisesti avopuoliso ei peri vainajaa.
Selvitä perilliset ja aloita perunkirjoitus
Perilliset: Kuolinpesän osakkaat ja perintökaari
Perintökaari määrittää yksiselitteisesti henkilöt, jotka ovat sukulaissuhteensa perusteella oikeutettuja perintöön.
Perimysjärjestys muodostuu kolmesta tasosta
| Taso | Perimysjärjestys |
|---|---|
| Taso 1 | Lapset ⇒ lastenlapset ⇒ lastenlastenlapset |
| Puolison perintöoikeus | Leski |
| Taso 2 | Äiti ja isä ⇒ sisarukset ⇒ sisarusten lapset |
| Taso 3 | Isovanhemmat ⇒ Sedät, tädit ja enot ⇒ valtio |
Ulkomaalaisella on Suomessa yhtäläinen oikeus perinnön saamiseen kuin Suomen kansalaisella.
Kuinka perimysjärjestys toimii?
Ensisijaisia perinnönsaajia ovat vainajan rintaperilliset, eli vainajan lapset ja lapsenlapset. Perintö jaetaan tasan lapsien kesken.
Esimerkki: Perinnönjako rintaperillisten kesken
Esimerkiksi, jos vainajalla on neljä lasta, perii jokainen lapsi yhden neljäsosan (1/4). Jos yksi lapsista on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
”Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle.”
Mikäli vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, perintö menee vainajan isälle ja äidille. Mikäli vainajan isä tai äiti on kuollut, perintö jaetaan perimysjärjestyksessä seuraavana oleville eli vainajan sisaruksille tai sisarusten lapsille.
Jos tasojen 1 ja 2 perillisiä ei ole, perintö menee isovanhemmille. Jos isovanhemmat ovat kuolleet, heidän sijaan tulevat sedät, tädit ja enot.
Jos tasoilta 1, 2 tai 3 ei löydy perillisiä, perintö menee kokonaisuudessaan valtiolle.
Testamentinsaaja osakkaana
Lainmukaisten perillisten lisäksi kuolinpesän osakkaita ovat henkilöt, joille vainaja on testamentannut osan tai koko omaisuutensa.
Kaikki testamentinsaajat eivät ole kuitenkaan kuolinpesän osakkaita. Tällaisia ovat erityistestamenttien (legaattien) saajat. Erityistestamentin, eli legaatin, avulla perittävä määrää tietyn esineen tai rahasumman jollekin henkilölle. Tällaisien testamenttien saajat eivät ole pesän osakkaita.
Testamentinsaajat osakkaina:
- yleistestamentinsaaja on kuolinpesän osakas
- erityistestamentinsaaja ei ole kuolinpesän osakas. (Voi olla kuitenkin pesän osakas muilla perusteilla)
Puoliso kuolinpesän osakkaana
Puolisoiksi luetaan aviopuoliso ja rekisteröidyssä parisuhteessa elänyt puoliso.
Puoliso on kuolinpesän osakas, jos jokin seuraavista alla olevista ehdosta täyttyy:
- Leskellä ja vainajalla ei ollut avioehtoa, joka kielsi oikeuden toisen omaisuuteen
- Leski on yleistestamentin saaja
- Leski on perimysjärjestyksen mukaan puolisonsa perillinen
Vaikka yksikään ehto ei toteutuisi, leski on kutsuttava perunkirjoitustilaisuuteen. Huomaathan, että avopuolisoa ei lasketa perintökaaressa puolisoksi – lue lisää avopuolison oikeuksista.
Kuolinpesän osakkaan virkatodistus
Perunkirjoitusta varten tarvitset jokaisesta kuolinpesän osakkaasta virkatodistuksen. Virkatodistuksen avulla voidaan osoittaa, että henkilö on ollut elossa vainajan kuolinhetkellä ja näin ollen oikeutettu perintöön. Virkatodistusta kutsutaan myös ”elää-todistukseksi” tai ”otteksi väestötietojärjestelmästä”.
Huomaa kuitenkin, että erillistä kuolinpesän osakkaan virkatodistusta ei tarvitse tilata, jos henkilön tiedot ilmenevät vainajan sukuselvityksestä. Tämän takia esimerkiksi vainajan lapsista ja/tai leskestä ei usein tarvitse tilata erillistä virkatodistusta.
Kuolinpesän osakkaiden selvittäminen
Klikkaa hiirellä jokaista tilanteeseenne sopivaa väittämää. Valitut väittämät värjäytyvät siniseksi. Kun olet valmis, paina "Selvitä osakkaat" -nappia ja näet kaikki kuolinpesän osakkaat.
Älä huoli - voit tehdä tämän uudestaan jos haluat.
Esimerkkejä ja kysymyksiä
- Mitä, jos vainajalla on elossa vain yksi lapsi?Jos vainajalla on elossa vain yksi lapsi, on lapsi silloin ainoa perillinen.
Esimerkki: Vainajalla vain yksi lapsi
Ajatellaan tilannetta, jossa vainajalla on yksi lapsi. Tämän lisäksi vainajan isä ja veli ovat elossa. Perimysjärjestyksen mukaan tilanne on seuraava:
- lapsi (taso 1)
- isä (taso 2)
- veli (taso 2)
Koska perillinen löytyy tasolta 1, ei seuraavalla tasolla olevat henkilöt ole kuolinpesän osakkaita. Tässä tapauksessa kuolinpesän ainoa osakas on vainajan lapsi ja koko perintö menee hänelle.
- Mitä jos vainajalla ei ollut lapsia?Jos vainajalla ei ollut lapsia, perintö menee kokonaisuudessaan vainajan vanhemmille.
Esimerkki: Vainajalla ei ole lapsia
Ajatellaan tilannetta, jossa vainajan isä, äiti sekä veli ovat elossa. Perimysjärjestyksen mukaan tilanne oli seuraava:
- ei henkilöitä tasolta 1 (eli ei lapsia)
- isä ja äiti (taso 2)
- veli (taso 2)
Perillisiä ei löydy tasolta 1, joten meidän tulee siirtyä tasolle 2. Tason 2 ensimmäiset perilliset, eli isä ja äiti, ovat elossa. Löysimme perilliset ja voimme voimme lopettaa etsimisen tähän. Tässä tapauksessa kuolinpesän osakkaita ovat vainajan isä ja äiti, ja koko perintö menee silloin heille.
Tässä esimerkissä oletetaan, että vainajalla ei ollut leskeä.
- Mitä, jos vainajalla oli leski, mutta ei lapsia?Jos vainajalla oli aviopuoliso, mutta ei omia lapsia, perillinen on leski.
Esimerkki: Vainajalla leski, mutta ei lapsia
Ajatellaan tilannetta, jossa vainajalla oli aviopuoliso sekä molemmat vanhemmat elossa. Perimysjärjestyksen mukaan tilanne oli seuraava:
- ei henkilöitä tasolta 1 (eli ei lapsia)
- leski
- isä ja äiti (taso 2)
Perillisiä ei löydy Tasolta 1, meidän tulee etsiä perillisiä muualta.
Tässä tapauksessa leski perii vainajan kokonaisuudessaan, ellei heillä ollut keskinäistä avioehtosopimusta. Vainajan vanhemmat ovat tässä tilanteessa toissijaisia perillisiä ja heidät tulee kutsua perunkirjoitukseen. Vainajan vanhemmat eivät kuitenkaan nyt peri.
Kun joskus leskestä aika jättää, vainajan vanhemmat perivät oman lapsensa (ja lesken perilliset oman sukulaisensa). Eli vasta lesken kuoltua vainajan sukulaiset saavat ”oman osuutensa” vainajan omaisuudesta.
Lue lisää toissijaisista perillisistä.
- Onko avopuoliso kuolinpesän osakas?
Avopuoliso on kuolinpesän osakas ainoastaan silloin, jos vainaja jätti hänelle omaisuutta yleistestamentilla. Avopuoliso ei ole ilman testamenttia oikeutettu perintöön.
Perunkirjoitus helposti – vain 299 €
Verkkopalvelumme ohjeistaa perunkirjoituksen tekemisessä alusta loppuun. Luot myös valtakirjat kuolinpesän asioiden hoitoon ja kutsut muut kuolinpesän osakkaat seuraamaan perunkirjoituksen edistymistä. Meiltä saat aina ilmaista lakiapua chatin tai sähköpostin välityksellä.