Perinnönjako


Tehtävät

  1. Varmista, että kaikki kuolinpesän velat on maksettu
  2. Täytä testamenttien vaatimukset
  3. Tarkasta perukirjan omaisuusluettelon paikkansapitävyys
    • Jos vainajalta jäi leski, tee tarvittaessa omaisuuden ositus
  4. Kutsu pesän osakkaat perinnönjakotilaisuuteen
  5. Sopikaa miltä osin kuolinpesä jaetaan
  6. Sopikaa millaista omaisuutta kukin osakas saa
  7. Täytä tiedot päätöksestä perinnönjakokirjaan
  8. Pesän osakkaat allekirjoittavat perinnönjakokirjan
  9. Kaksi esteetöntä todistajaa vahvistaa perinnönjakokirjan
  10. Jakakaa perintö sopimuksen mukaisesti

Perinnönjakokirja ja osittainen ositus- ja perinnönjakokirja


Lataa perinnönjakokirja täältä

Esimerkkejä ja kysymyksiä

  • Miten omaisuuden ositus tehdään?
    Osituksessa puolisoiden omaisuus jaetaan pääsääntöisesti tasan. Perilliset saavat toisen puolen ja leski toisen puolen.

    Jos lesken omaisuus on vainajan omaisuutta suurempi, leski voi avioliittolain 103§ nojalla kieltäytyä luovuttamasta omaisuuttaan perillisille. Eli jos leski oli vainajaa varakkaampi, ei lesken tarvitse antaa osaa omaisuudestaan perillisille.

    Osituksen jälkeen leski ei ole enää kuolinpesän osakas, ellei hän ole pesän osakas esimerkiksi testamentin kautta.

  • Mitä jos kuolinpesälle on haettu pesänselvittäjä- ja jakaja?

    Jos kuolinpesälle on haettu pesänselvittäjää- ja jakajaa, osakkaiden oikeus määrätä jäämistöstä lakkaa. Tällöin pesänselvittäjä on vastuussa kuolinpesän asioiden hoitamisesta ja hallinnoinnista.

  • Mitä jos vainaja on jättänyt testamentin?
    Testamentinsaajan vastuulla on saattaa testamentti perillisten tietoon. Tiedoksianto tulee tapahtua todisteellisesti, eli esimerkiksi siten, että perillinen ja kaksi esteetöntä todistajaa kuittaa saaneensa tiedon testamentista.

    Tiedoksiannon jälkeen alkaa kuuden kuukauden pituinen moiteaika, jonka aikana perilliset voivat moittia testamenttia. Jos perillisen moitekanne menestyy, on testamentti pätemätön moitituilta osin.

  • Jäin perinnönjaossa ilman perintöä, mitä voin tehdä?
    Perillinen tai yleistestamentinsaaja, joka ei ole saanut hänelle kuuluvaa perintöä perinnönjaossa, voi vaatia perinnönjaon oikaisua.

    Oikaisua voidaan hakea ainoastaan silloin, jos perinnönsaajan oikeus perintöön ei ole vanhentunut.

  • Perintöön sisältyy asunto ja perillisiä on useita. Kuinka voimme jakaa sen?
    Yksinkertaisin keino on myydä asunto ja jakaa myynnistä saadut rahat. Vaihtoehtoisesti asunto voidaan antaa perintönä yhdelle osakkaalle, joka ”ostaa” muiden osakkaiden osuudet, eli maksaa heille kuuluvan osuuden.

  • Täytyykö meidän allekirjoittaa perinnönjakokirja?
    Kyllä. Jokaisen kuolinpesän osakkaan ja kahden esteettömän todistajan tulee allekirjoittaa perinnönjakokirja.

    Jos perinnönjako toimitetaan pesänjakajan toimesta, ei muiden allekirjoituksia vaadita.

  • Mitä voimme tehdä, kun yksi pesän osakkaista ei suostu perinnönjakoon?
    Jos yksikin pesän osakkaista vaatii perinnönjakoa, perinnönjako on pakko toimittaa. Jos perinnönjakoa ei pystytä toimittamaan yhteisymmärryksessä, käräjäoikeus määrää kuolinpesään pesänjakajan, joka suorittaa perinnönjaon. Kun kuolinpesälle määrätään pesänjakaja, osakkaiden oikeus määrätä jäämistöstä lakkaa. Tällöin pesänselvittäjä on vastuussa kuolinpesän asioiden hoitamisesta ja hallinnoinnista.

    Pesänjakajan saamiseksi on tehtävä hakemus sen kaupungin alioikeuteen, jossa vainajalla oli kuollessaan kotipaikka. Pesänjakajalla on oikeus saada toimistaan kohtuullinen palkkio ja korvaus kuluistaan. Korvaus kuluista ja palkkio maksetaan pesän varoista.

  • Mitä jos pesässä on alaikäinen osakas?
    Alaikäinen osakas voi tarvita edunvalvojan. Edunvalvojaa ei tarvita, jos alaikäisen holhooja ei ole itse pesän osakas. Jos alaikäisen pesänosakkaan holhooja on myös pesän osakas, edunvalvoja tarvitaan.

Ohjeet

  • Lue tämän vaiheen ohjeet

    Mikä on perinnönjako?

    Perinnönjaossa vainajan kuolinhetkellä omistama omaisuus jaetaan perillisille ja testamentinsaajille kuolinhetkellä syntyneiden perintöoikeuksien mukaisesti.
    Mikäli vainaja oli naimisissa tai rekisteröidyssä parisuhteessa, tulee omaisuuden ositus tehdä ennen perinnönjakoa. Osituksessa määritellään leskelle kuuluva ja perinnönsaajille jaettavaksi tuleva omaisuus.

    Perunkirjoitus ja perinnönjako ovat itsenäisiä oikeustoimia, eikä niitä tarvitse toimittaa samanaikaisesti. Perinnönjako ei myöskään ole pakollinen oikeustoimi eikä sille ole määrätty aikarajaa. Eli halutessaan perilliset voivat jättää kuolinpesän jakamatta ja hallita kuolinpesää yhdessä. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on kuitenkin oikeus vaatia kuolinpesän jakoa, jolloin se on myös suoritettava.

    Mitä ennen perinnönjakoa tulee tehdä?

    Ennen perinnönjakoa on huolehdittava, että kaikki kuolinpesän velat on maksettu.
    Ennen perinnönjakoa on myös täytettävä mahdollisten legaattien, eli erityistestamenttien vaatimukset. Eli mikäli vainaja on testamentannut tietyn omaisuuden jonkun hyväksi, on tämä vaatimus täytettävä ennen muun omaisuuden jakamista.

    Perinnönjakotilaisuus

    Perinnönjakotilaisuuksiin on kutsuttava kaikki kuolinpesän osakkaat. Perinnönjakotilaisuuksissa täytetään ja allekirjoitetaan perinnönjakosopimus.
    Perintökaaren mukaan pesän osakkaat voivat toimittaa perinnönjaon haluamallaan tavalla. Pesän osakkaat voivat päättää, että kuolinpesä jaetaan kokonaan tai vain joiltain osin.

    Jokaisella perillisellä on oikeus saada osansa pesän kaikenlaisesta omaisuudesta, kuten pankkitalletuksista, irtaimistosta tai kiinteistöstä. Tämä on kuitenkin usein hyvin vaikeaa tai mahdotonta. Tällöin perilliset voivat sopia keskenään mitä omaisuutta kukin saa. Jos jakoa ei saada toimitettua, tietty omaisuus tai tarvittaessa koko pesän omaisuus voidaan myydä ja myynnistä saadut rahat jakaa.

    Jos osakkaat eivät pääse yksimielisyyteen perinnönjaosta, perinnönjaon suorittaa käräjäoikeuden määräämä, yleensä maksullinen, pesänjakaja.

    Jaon voimaantulo ja omaisuuden siirtyminen

    Perinnönjako astuu voimaan sopimusasiakirjan allekirjoituksen ja oikeaksi todistamisen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kaikki pesän osakkaat allekirjoittavat jakokirjan ja kaksi esteetöntä henkilöä todistavat allekirjoituksillaan jakokirjan oikeaksi.

    Jakokirjan laatimisen jälkeen alkaa kuuden kuukauden moiteaika. Moiteajan aikana kuka tahansa pesän osakas voi moittia jakoa ja vaatia tuomioistuimelta perinnönjaon kumoamista tai oikaisemista. Jos jakoa ei moitita kuuden kuukauden kuluessa, tulee jaosta lopullinen.

    Allekirjoitetun jakotodistuksen nojalla pesän osakkaat voivat hakea esimerkiksi lainhuutoa kiinteistöön tai rekisteröidä asunto-osakkeen nimiinsä. Pankkitalletusten ja kulkuneuvojen siirto perillisen nimiin vaatii useasti kopion vainajan sukuselvityksestä, perukirjasta ja jakokirjasta.

Perukirjanetissa.fi
Tammelan puistokatu 22 33100 Tampere Suomi
Puhelin: 040 090 2325 (ark. klo 12 - 14)
SIVUN KÄYTTÖEHDOTRekisteriote

Setup Menus in Admin Panel

LATAA ILMAINEN PERUKIRJA
Osta Perukirjanetissa.fi -käyttäjätunnus ja järjestä perunkirjoitus helposti. Palvelussa jo yli 2 500 tyytyväistä asiakasta. Kaikki nämä vain 24€:
- Helposti muokattava perukirja
- Kansankieliset ja helposti seurattavat ohjeet
- Valtakirjat ja kutsut perunkirjoitukseen
- Asiantuntijan Chat -tuki
* Lataamalla perukirjan hyväksyt Perukirjanetissa.fi -palvelun käyttöehdot.